Kooste syömishäiriötä käsittelevistä teksteistäni

-
Olen kertonut blogissa avoimesti syömishäiriötaustastani ja saan siihen liittyviä kysymyksiä sekä postausideoita säännöllisin väliajoin. Koska olen kirjoittanut blogia jo 3,5 vuoden ajan olen kerennyt käsittelemään syömishäiriöön ja ruokavaliooni liittyviä aihealueita muutamaan otteeseen.


Olen koonnut aihetta käsittelevät tekstit tähän postaukseen:

1) Mielipiteeni "Body love" trendistä (Postaus julkaistu 8/2017)

2) Laihuus ei välttämättä kerro terveydestä (Postaus julkaistu 5/2017)

3) Mallintyöt ja syömishäiriötausta (Postaus julkaistu 1/2017)

4) Syömishäiriötarinani ja kokemukseni sairauden hoidosta (Postaus julkaistu alunperin 7/2016, muokattuna 1/2018)

5) Miltä ruokavalioni näyttää? (Postaus julkaistu 2/2016)

6) Sallivampi suhtautuminen epäterveelliseen ruokaan (Postaus julkaistu 3/2015)

Päätin julkaista tämän postauksen nyt tammikuussa, sillä tiedän että moni asettaa itselleen vuodenvaihteessa kovia tavoitteita esimerkiksi syömisen ja liikunnan suhteen. Näitä "elämänmuutos" tavoitteita hyödynnetään myös erinäisten palveluiden myymisessä.

Koen oman taustani kautta tärkeänä painottaa ettei ihmisarvomme ole sidoksissa painoomme tai ulkonäköömme. Vuoden vaihtumisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että meidän on suurennuslasilla etsittävä itsestämme virheitä joita korjata tulevan vuoden aikana. Muista, että sinä riität juuri sellaisena kuin olet!



Mitä ajatuksia teksti herättää sinussa?

x: Nessa

10 kommenttia

  1. "Vuoden vaihtumisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että meidän on suurennuslasilla etsittävä itsestämme virheitä joita korjata tulevan vuoden aikana. Muista, että sinä riität juuri sellaisena kuin olet!" <-- Tosi hyvin sanottu! <3

    VastaaPoista
  2. Ei noi tekstit oikein syömishäiriötä käsittele. Kerrotaan vaan et jotain ollut ja nyt sallitaan. Hienoa kun parantunut mutta aikaa samaa kerrontaa joka tekstissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakentavasta palautteesta! Pidän todennäköisenä että tekstieni sisältö menee lomittain, aihe on minulle hyvin henkilökohtainen ja koen siitä syystä välillä hankalana hahmottaa mikä lukijasta olisi mielenkiintoista luettavaa. Usein puran teksteihin vain omaa ajatusvirtaani tai vastaan minulle esitettyyn kysymykseen. Pahoittelen sitä että tekstit sisältävät keskenään samanlaisia elementtejä, toivottavasti koit ne kaikesta huolimatta lukemisen arvoisilta! :)

      Poista
  3. Milloin sairastit syömishäiriön? Mitä ajattelet siitä nykyään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut syömishäiriöoireita ala-asteen ensimmäiseltä luokasta asti, mutta painoni niin sanotusti "romahti" ollessani kahdeksannella luokalla. Olin tämän jälkeen monta vuotta vaikeasti alipainoinen.
      Ajattelen että syömishäiriö on vaikea ja tosi yksinäiseksi tekevä sairas, joka romuttaa sekä henkisen että fyysisen kunnon. Kokemieni ihmiskohtaamisten perusteella olen muodostanut mielipiteen että valtaosa sairastuneista on älykkäitä, empaattisia ja lahjakkaita tyyppejä, joiden yhdistävä tekijä on se etteivät he itse tunnista itsessään näitä piirteitä. Vaikka syömishäiriö saattaa näyttää ulkopuolisen silmin fyysiseltä sairaudelta, on kyseessä psyykkinen sairaus.

      Poista
    2. Pakko hei kommentoida tähän jatkoksi vielä... Tosi monet kysyvät niiltä, jotka puhuvat syömishäiriötaustastaan, "milloin sairastit syömishäiriön" tms, mutta olen siinä käsityksessä, että harva pystyy antamaan tähän kunnon vastausta, koska syömishäiriölle ominaiset ajatusmallit ovat usein olleet jossain siellä taustalla jopa koko elämän ajan, eivätkä välttämättä missään vaiheessa kokonaan katoakaan. Se on toki yleensä jotenkin määriteltävissä, milloin merkittävimmät oireilujaksot ovat tapahtuneet, samaten paranemisprosessin eteneminen siihen pisteeseen, ettei syömishäiriö enää rajoita elämää. Tällaiset kysymykset ovat siitä huolimatta usein tosi vaikeita. Moni kantaa ikään kuin syömishäiriöajatusten haamuja mukanaan koko elämänsä, vaikka varsinainen sairaus onkin saatu kuriin siinä määrin, että henkilö pärjää asian kanssa ja pystyy pitämään itsestään huolta, eikä syömishäiriö näy enää lainkaan päälle päin.

      Poista
    3. Kiitos tärkeästä lisäyksestä! Uskon laillasi että moni kantaa syömishäiriötä mukanaan pitkään sen jälkeen että paino normalisoituu, mutta haluan uskoa että sairaudesta on mahdollista toipua täysin vielä pitkänkin historian jälkeen.

      Poista
  4. Todella rohkeasti olet tuonut aihetta esille! "Yllättäen" aihe on tuttu, ja toipumisprojektin kanssa on vietetty aikaa. Itsensä hyväksyminen tärkeää, mutta omalla kohdallani tarvitsin siihen aikaa. Vaikka osastosta oli apua, kritisoin edelleenkin liian nopeaa fyysistä muuttumista. Pääkoppa ei tahtonut pysyä mukana..Mutta kun muutokset tapahtuvat hitaammin, mielikin ehtii sopeutua uuteen kehoon :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen kanssasi samaa mieltä siitä ettei painon normalisoituminen todellakaan tarkoita sitä että olisi tervehtynyt sairaudesta. Sairauden taustalla olevat asiat kohtaa varmasti eri tavalla vasta sitten kun pahaa oloaan, ja omia epävarmuuksiaan ei enää pysty hallitsemaan oireilulla. Tekstiesi perusteella vaikuttaa siltä että olet päässyt toipumisessasi hyvin vauhtiin, toivottavasti tulkintani vastaa omaa oloasi! <3

      Poista

Otan ilolla vastaan kommentteja kaikilta! :)