Toivepostaus: Minä ja jooga

-
Joulukuun arvonnoissa sain useampaan otteeseen ehdotuksen, että kirjoittaisin suhteestani joogaan. Mielestäni idea oli hyvä, joten ajattelin tässä postauksessa kertoa hieman siitä, miksi aloitin aikoinaan joogassa käymisen ja miten suhteeni lajiin on kehittynyt vuosien varrella.

Aloitin "joogassa" käynnin 16 vuotiaana sen yhteydessä, että hankin salikortin Lady linelle. Laitoin lainausmerkit jooga sanan ympärille, sillä tunti sisälsi muistaakseni joogan lisäksi vaikutteita tai chista ja pilateksesta. Porvoon kuntosalilla oli tuolloin hyvä ohjaaja, jonka tunneista sain paljon irti. Muistan nauttineeni ohjaajan rauhallisuudesta ja tunnin lopulla olevasta savasanasta, jossa oli lupa ja tarkoitus maata hiljaa paikallaan, kuunnellen musiikkia ja omaa hengitystään.

Päädyin joogan, sillä tarvitsin apua rentoutumiseen ja kaipasin koulun ja töiden ohelle jotain, missä minun ei tarvinnut suorittaa tai yrittää "olla paras". Suorittajaluonteen omaavana henkilönä on tosi vaikea heittäytyä harrastuksiin rennolla asenteella, ja sallia itselleen aloittelijan mielentila. Joogan suhteen tein alusta asti itseni kanssa sopimuksen, että teen sen verran kuin osaan, enkä stressaa sitä jos tunnilla on joku minua vahvempi tai joustavampi. Eihän suorittamista tietenkään pysty noin vain sammuttamaan, mutta päätös auttoi minua jatkamaan harrastuksen parissa siitä huolimatta, että olin alussa kaikkea muuta, kuin tähtioppilas.


Kuten yllä olevasta kappaleesta voi päätellä, en kuulunut heihin, joille jooga on alusta asti ollut luontevaa. Ensimmäisillä tunneilla olin ihan pihalla siitä mitä minulta odotettiin, ja liikkeet tuntuivat jollain lailla hassuilta ja omituisilta. En osannut päättää, olisiko minun pitänyt hävetä itseäni vai nauraa kömpelyydelleni. Olin myös tosi jäykkä, sillä vaikka olin harrastanut liikuntaa koko elämäni, en missään vaiheessa ollut jaksanut venytellä.

Ajan kuluessa opin nauttimaan liikkeistä ja suorittamisen tuntu alkoi hälvenemään siinä vaiheessa, kun opin liikkeitä mukailevan hengityksen. Kun keskittyy hengittämään sisään ja ulos liikkeiden tahdissa, ei aika (ainakaan minulla) riitä päivän askareiden mielessä pyörittämiseen.

Joogaaminen jäi parin vuoden jälkeen tauolle syömishäiriöni takia. En enää jossain vaiheessa halunnut käyttää aikaa joogan kaltaiseen, rauhallisen tempoiseen lajiin, jonka koin "kuluttavan liian vähän energiaa". Siirryin siis pikkuhiljaa joogatunneilta raskaampiin ryhmäliikuntamuotoihin ja lopetin venyttelyn ja kaiken muun kehonhuollon seinään.

Kuva: Dasha Pears
MUAH: Julia Ljus

Päästyäni parempaan kuntoon jatkoin joogaamista kotoa käsin, ensin ilman ohjausta ja sitten Youtubesta löytämieni videoiden kautta. Hyödyntäessäni Youtubea joogaa varten, suosin Yoga With Adriene-nimistä kanavaa. Adrienella on rennon hassutteleva luonne ja hänen asenteensa on auttanut minua rentoutumaan joogamatolla. Videoissa keskeistä on oman kehon kuuntelu ja se, että uskaltaa tehdä joogamatolla välillä myös muuta, kuin mitä ohjaaja sanoo. Loppupeleissä tunnemme kuitenkin itse parhaiten, mitä kehomme tarvitsee minäkin hetkenä.
Kotona joogaamisessa on myös se hyvä puoli, ettei tarvitse ottaa paineita siitä mitä ympärillä tapahtuu, ja energian voi sen sijaan suunnata oleelliseen.


Olen vuosien varrella kokeillut muun muassa hot joogaa, yin joogaa ja astanga joogaa. Kaikki edellä mainitsemani suuntaukset ovat olleet omalla tavallaan antoisia ja opettavaisia. Joogassa yksi hienoimmista asioista onkin mielestäni juuri se, kuinka erilaisia sen suuntaukset ovat. Melkein jokaiseen mielentilaan tuntuu löytyvän oma joogansa.

Uusin jooga-ihastukseni on Power Vinyasa jooga, jossa olen käynyt noin kahdesti viikossa vajaan vuoden ajan. Tunnit kestävät 90 minuuttia ja niiden tarkoituksena on saavuttaa flow-tila, jossa asanasta siirrytään sulavasti toiseen, ilman taukoa.
Vinyasa jooga tuntuu minusta tällä hetkellä hyvältä suuntaukselta, sillä tunneilla ollaan paljon liikkeessä (aikaa ei siis jää muiden asioiden ajatteluun) ja siinä parannetaan lihaskuntoa.

Vaikka saatan näin talvi-iltaisin ajatella ennen joogatuntia, etten jaksaisi lähteä kotoa minnekään, on oloni poikkeuksetta ollut levollisempi ja tasapainoisempi joogan jälkeen, kuin ennen tuntia. Miellänkin joogan enemmän terapiaksi, kuin liikunnaksi.


Mitä ajatuksia postaus herättää sinussa?

Onko sinullakin jokin harrastus, joka saa sinut hyvälle mielelle?

x: Nessa

6 kommenttia

  1. Onko sinulla jotain suosikkisalia, jossa tykkäät harrastaa joogaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyn tällä hetkellä kerran viikossa Jääkärinkadulla sijaitsevassa studiossa, jonka nimi on Ockra. Toisen kerran viikossa käyn Arbiksen (Helsingin ruotsinkielinen kansalaisopisto) järjestämällä tunnilla. Ohjaaja on kummassakin sama.:)

      Poista
  2. Itsekin olen löytänyt viime aikoina Vinyasa joogan ja tykkään siitä erikoisen paljon. (Olen joogannut vuosia aika satunnaisesti/pätkittäisesti ja etsinyt "sitä oikeaa suuntausta" kaikkien eri vaihtoehtojen joukosta.) Täytyy myös kommentoida taas, että ihanat kuvat! Järviruoko on niin kaunista, ja näissä kuvissa on tosi rauhallinen ja seesteinen tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi! <3 Mukava kuulla, että löytänyt hyvältä tuntuvan suuntauksen joogassa, omalta tuntuvan harrastuksen parissa on hyvä aloittaa uusi vuosi! :)

      Poista
  3. Kiva postaus! Jooga on ihanan rentouttavaa, vaikka esim. flow-jooga ei mitään kevyttä mielestäni ole! En edes ajatellut, miten paljon työtä se voi vaatia. No, olen vasta matkalla ja katsotaan pääsenkö ikinä kunnon flow-tilaa ja rauhaa. Flow joogassa ehkä eniten, mutta yin-joogaan suuntaan kun tarvitsen rentoutusta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kerroit kokemuksiasi! Jooga on tosi kokonaisvaltaista ja sen takia haastavaa omalla tavallaan. Siitä voi kuitenkin saada paljon irti jo ennen kuin kaikki palaset ovat loksahtaneet kohdalleen.:)

      Poista

Otan ilolla vastaan kommentteja kaikilta! :)