Kun päihteiden käytöstä tulee riippuvuus

-
Kävin muutama päivä sitten täällä Helsingissä järjestetyssä päihdetiedoitusseminaarissa, josta vastasi A-Klinikkasäätiön vietintäyksikkö ja 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä Päihdelinkki.

Seminaari koostui esitelmistä, joissa kerrottiin päihteiden käytöstä Suomessa. Teemaa puitiin useasta näkökulmasta ja tulen tässä postauksessa kertomaan hieman siitä, mitä opin. Tekstin fokus tulee olemaan enemmän alkoholissa, kuin muissa päihteissä.


Seminaarissa käytettyjen, uusien tutkimusten mukaan 53% naisista ja 38% samanikäisistä miehistä, kertoo joko heidän kumppaninsa, tai jonkin muun läheisen kärsivän alkoholiongelmasta.


Henkimääräksi muutettuna tämä merkitsee, että 15-69 vuotiaiden ikäryhmässä lähes miljoonalla suomalaisnaisella ja 700 000 suomalaismiehellä on vähintään yksi alkoholiongelmainen omaisena, tai läheistensä keskuudessa.


Aika huolestuttavaa, eikö?


Kuka sitten määritellään alkoholistiksi? Tarkoitetaanko alkoholistilla nimenomaan ihmistä, joka on joutunut jäämään varhaiseläkkeelle juomisensa takia? Voiko alkoholisti olla myös työssä käyvä ja ulkoisesti katsottuna, suhteellisen tavallista elämää elävä ihminen?

Todellisuudessa aika pieni osa Suomen alkoholisteista koostuu heistä, jotka viettävät päivänsä puistossa. Suuri osa alkoholisteista pärjää töissä ihan hyvin ja ovat tunnollisia työntekijöitä. Illan tullen jalat kuitenkin kävelevät ikäänkuin itsestään viinakaapille, ja pienessä krapulassa herääminen seuraavana aamuna on osa arkea.

Hoitoon hakeutuminen on monelle erittäin vaikeaa, osalle jopa ylitsepääsemätöntä. 
Pelätään stigmatisoitumista ja tunnetaan syyllisyyttä, sekä häpeää omasta tilanteesta.

Päihderiippuvaisen on tärkeä muistaa, ettei hänen päihteiden väärinkäyttönsä johdu selkärangattomuudesta, vaan että kyse on kuoleman vakavasta sairaudesta.

Hoitoon hakeutuessa (oman terveysaseman tai sairaalan kautta) on ensimmäisenä vuorossa tilanteen ja avuntarpeen kartoitus. Päihteiden käyttäjälle on tärkeää tarjota tukea, ja hoidossa keskeistä on aito asiakaslähtöisyys. Hoidon sisällön tulisi siis muokkautua asiakkaan tarpeiden mukaiseksi ja siinä tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida potilaan toiveet.

Resurssipula näkyy myös päihdetyössä, esimerkiksi seminaarissa puhuvat kokemusasiantuntijat kertoivat siitä, kuinka hoitoon ei niin vain mennä. Kuntoutukseen on vaikea päästä ja katkollekaan ei aina pääse suunnitellusti. Hoitoa vaikeuttavat myös kierrossa olevat potilaat, joiden kohdalla kaikkea on jo kokeiltu, mutta mistään hoitomuodosta ei olla saatu toivottua lopputulosta.


Tämän hetken tavoitteena on viedä päihdetyöpalvelu kotiin ja samalla tukea asiakasta erilaisiin vertaistukitoimintoihin, esimerkiksi NA ja AA-ryhmiin.

Päihdetyössä hyödynnetään enenevässä määrin myös kokemusasiantuntijoita. Asiakkailta on tullut positiivista palautetta siitä, että saman asian läpikäynyt ja siitä toipunut, toimii roolimallina ja näyttää päihderiippuvuuden kanssa kamppailevalle, että toipuminen on mahdollista. Saman läpikäynyt henkilö saattaa myös ymmärtää asiakasta paremmin, kuin kirjojen kautta tietonsa hankkinut päihdetyöntekijä.

Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään myös yhä enemmän osastoilla. Entisinä asiakkaina he pystyvät arvioimaan mikä hoidossa on toimivaa, ja mitä pitäisi vielä kehittää.

Seminaarissa nimimerkillä "Smokki ja sikari" puhunut kokemusasiantuntija kertoi, kuinka ajatusmaailman muuttaminen 40 vuoden alkoholinkäytön jälkeen, tuotti hankaluuksia. Vaikeaa oli muun muassa se, että hän koki omaavansa kaksi erillistä identiteettiä. Selvinpäin hän oli hiljainen ja vetäytyvä, mutta alkoholin vaikutuksen alaisena hyvinkin ekstrovertti. Tunteitakin hän oli aina tottunut käsittelemään ainoastaan viinan avulla, joten nekin ilmenivätkin ensimmäisten raittiina vietettyjen kuukausien aikana viinanhimona.

Tunteita, kuten häpeää on tärkeä oppia tunnistamaan ja niiden kanssa täytyy oppia elämään. On mahdollista, että päihderiippuvuudesta toipuva henkilö kokee ensimmäisten kuukausien aikana hyvinkin vahvoja tunteita, kuten paniikkia. Kaikista tunteista ei tarvitse oppia pitämään, mutta elämässä on enemmän värejä ja vaihtuvuutta selvinpäin.

Päihderiippuvuudesta toipuvan on tärkeää oppia tuntemaan oma arvonsa ja tärkeä sallia itselleen hyviä asioita. Avainasemassa on myös itsensä anteeksiantaminen menneestä.

Herättikö teksti jotain ajatuksia teissä?

x: Nessa

2 kommenttia

  1. Mielenkiintoista lukemista, sillä just pari päivää sitten kaverini (joka on töissä ravintola-alalla) kertoi, että nuoret käyttävät kuulemma paljon maltillisemmin alkoholia kuin esim 8 vuotta sitten. Positiivista muutosta on kuulemma tapahtunut 😊 Tietenkin paljon ongelmaa suomessa vielä on.

    www.lauraheinikki.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Laura! Kiva kun kommentoit ja mukava kuulla, että kaverisi on huomannut alkoholin käytön vähentyneen nuorten keskuudessa, hän on siinä asiassa ihan oikeassa. :)
      Suomessa alkoholia käyttävät eniten keski-ikäiset, eli sodan jälkeen syntynyt sukupolvi. Tätä ihmismassaa kutsutaan tästä syystä myös "märäksi sukupolveksi". Nuorten keskuudessa alkoholin käyttö on vähentynyt ja myös sukupuolten väliset erot alkoholin käytössä, ovat myös pienentyneet vuosien varrella.

      Poista

Otan ilolla vastaan kommentteja kaikilta! :)