Täytyykö parisuhteessa riidellä?

-
Olen viime aikoina lukenut blogeissa hyviä postauksia liittyen parisuhteeseen ja riitelyyn. Aloin niiden kautta itsekin pohtia omaa parisuhdettani ja meidän riitelytottumuksiamme.

Parisuhteitahan on varmasti yhtä monta erilaista kun on pareja, mutta kärjistetysti voisi ehkä sanoa, että jotkut pariskunnat tarvitsevat riitoja puhdistaakseen ilmapiiriä ja purkaakseen sisään kertynyttä pahaa oloa. Toiset parit puolestaan välttelevät riitoja viimeiseen asti ja tekevät melkein mitä tahansa, välttääkeen konflikteja. Me kuulumme Johnnyn kanssa ehdottomasti tuohon jälkimmäiseen joukkoon.

Riitely tarkoittaa minulle sitä, että toinen tai molemmat parisuhteen osapuolet ärsyyntyvät toisiinsa siinä mittakaavassa, ettei asioista pystytä juttelemaan asiallisesti. Riidassa kohotetaan ääntä, sanotaan ehkä toiselle rumasti ja puretaan pahaa oloa toisen päälle ilman, että yritetään oikeasti löytää ratkaisu ongelmaan.

Muistan ensimmäisen vuoden aikana odottaneeni, koska meidän ensimmäinen "kunnollinen" riitamme syntyisi. Ajattelin pystyväni vasta sen jälkeen oikeasti sanomaan, jos me Johnnyn kanssa sovimme toisillemme. Riitelyn kun sanotaan tuovan esiin toisen huonoimmat puolet ja siinä kriittisessä tilanteessa sitten mitataan, kuinka me pystymme joustamaan omissa mielipiteissämme ja sopimaan.

Ensimmäinen vuosi meni vaivatta ohi ilman riitoja. Sen aikana ehdimme matkustaa useaan otteseen, jolloin olimme 24 tuntia vuorokaudesta, monena päivänä peräkkäin pelkästään kahdestaan. Puolen vuoden seurustelun jälkeen otimme seuraavan askeleen ja muutimme ensimmäiseen yhteiseen kotiimme.
Jokaisen uuden, yhdessä otetun askeleen jälkeen jännitin ja odotin, koska ensimmäinen kunnollinen riita tulisi - mutta sitä ei vain koskaan syntynyt. Emme saaneet kunnollista riitaa aikaiseksi myöskään toisen seurusteluvuoden aikana.

Olen muutamaan otteeseen miettinyt, jos olemme vain edelleenkin niin vieraskoreita toisiamme kohtaan, ettemme kohteliaisuussyistä uskalla riidella toistemme kanssa.
Joka kerta tulen kuitenkin siihen lopputulokseen, ettei minulla ainakaan ole mitään sisään padottua kiukkua tai suunnatonta väärin kohdelluksi tulleen tunnetta, joka pitäisi purkaa riidalla.



Kyse ei ole siitä, etteikö meillä olisi erimielisyyksiä eikä siitä, ettei toisen läsnäolo välillä ottaisi päähän - kyllä ottaa, mutta meillä rauhallinen keskustelu saa oikeasti parempaa jälkeä aikaiseksi, kuin riitely. Äänen korottaminen on meille kummallekin ehdoton "no no".

Minulle on täysin ok, ettemme ole Johnnyn kanssa samaa mieltä kaikista asioista. Saatamme itseasiassa jutella pitkäänkin niistä aiheista, joissa mielipiteemme eroavat, tulematta yhtään lähemmäs toisiamme. Suhtaudun mielenkiinnolla Johnnyn ajatuksiin ja haluan oikeasti ymmärtää, miksi hän kokee niin kuin kokee.

Minusta keskeistä näissä keskusteluissa onkin se, etten esimerksi yritä väkisin ylipuhua Johnnya ajattelemaan samalla tavalla kuin minä. Samalla tavalla odotan Johnnylta, ettei hän painosta minua muuttamaan omia ajatuksiani.

Olen havainnut toimivaksi tavaksi sanoa ääneen, jos minua alkaa jossain vaiheessa keskustelua ahdistamaan tai jos minusta tuntuu, etten halua enää jatkaa aiheesta juttelua. Palaamme aiheeseen tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa, kun olemme saaneet kasattua hieman omia ajatuksiamme ja osaamme taas kuunnella myös sitä, mitä sanottavaa toisella on.

Ovatko riidat parisuhteessa teidän mielestänne välttämättömiä?
Kuinka teillä selvitellään erimielisyyksiä?


x: Nessa

16 kommenttia

  1. Meillä ei myöskään riidellä. Jompi kumpi kokee aina helpommaksi myöntyä toisen mielipiteeseen kuin aloittaa riitely. Jos yhteistä mielipidettä ei meinas löytyä, usein on mahdollisuus lähteä vaikka kävelylenkille miettimään yksikseen ja palata sen jälkeen kotiin keskustelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kävelylle meno onkin tosi hyvä keino! :) Kiitos että avasit vähän ajatuksiasi aiheesta!

      Poista
  2. Hyvä postaus tärkeästä aiheesta! :)
    Ihana kuulla, että muitakin riitelemättömiä pareja on! Olen nimittäin samalla linjalla kanssasi. Mekään ei riidellä enkä koe siihen enää tarvettakaan. Puhumalla eriävistäkin jutuista selviää ja toisen oikea ymmärtäminen oikeastaan poistaa tarpeen riidellä. Kuten sinä sen jo puitkin sanoiksi. Riitely on minusta vain ahdistavaa ja saa olen tuntumaan ikävältä.

    Ihanaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, ei ole mitään ikävämpää kuin tärkeän ihmisen kanssa riitely! Ihana kuulla, että pidit postauksesta ja oli tosi kiva kuulla myös sinun ajatuksiasi. :) Ihanaa loppuviikkoa myös sinulle!

      Poista
  3. Täällä kanssa yks pariskunta, jotka ei ikinä riitele. *kop kop* Mä yritän viimeiseen asti ettei tarttis riidellä ja itse en hermostu juurikaan koskaan. Keskustelen mielummin rakentavasti ja perustelen asiat puheella. Mä olen muutenkin aivan surkea riitelijä kenenkään kanssa, koska alan heti itkemään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh! Tunnistan kyllä tuon, herkistyn itsekin helposti jos tilanne jonkun tärkeän ihmisen kanssa alkaa kiristyä. Se kai purkaa stressiä jollain tapaa. Rakentava keskustelu on aina hyvä juttu.:)

      Poista
    2. Niimpä. Mua ihmetyttää joskus, kun kaverit kysyy "ettekö vieläkään ole ikinä riidelleet". Jotenkin hassu kysymys, koska ei se automaattisesti kuulu suhteeseen (tai mihinkään ihmissuhteisiin) että pitäisi riidellä. Tietenkin on eriäviä mielipiteitä tai näkemyksiä, mutta tarkottaako se että pitäis alkaa riitelemään? Ei ainakaan mun arvomaailmassa.

      Poista
    3. No niinpä, olen itsekin kohdannut samaa. Ehkä tässä tulee esiin juuri se, kuinka erilaisia me ihmiset ollaan. Toisten tarvitsee saada päästä isosti ulos se mikä on vaivannut mieltä, ja joillekin riittää vähän pienempi purkautuminen. Kaikki tavallaan! :)

      Poista
  4. Kuulumme kanssa samaan kategoriaan: me ei riidellä, tosin vastahan tässä on reilu puoli vuotta suhdetta, mutta ollaan asuttu lähes kokonaan se yhdessä. Ja me kammoamme ehkä riitelyä ja haluamme olla rehellisiä toisillemme ja puhua asiat mieluummin, kuin huutaa ne. Välillä on tosin hankalaa saada sanat oikein ulos ja tulee todella pinnallinen olo ehkä, mutta parempi puhua niistä heti, kuin mennä nukkumaan pahalla mielellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tosi fiksulta tavalta käsitellä erimielisyyksiä!:) Aina ei ehkä tarvitsekaan löytää juuri niitä oikeita sanoja, pienistä pinnallisen tuntuisista asioista tulee valtavia kokonaisuuksia, kun niitä kerääntyy tarpeeksi. Hienoa että haluatte puhua niistä pienistäkin asioista!

      Poista
  5. Tosi hyvä teksti! Se on ehkä jopa vähän ärsyttävää, kun jotkut sanovat, ettei parisuhde ole aito, jossei riidellä. Kuka sen muka määrittelee?

    Ollaan miekkosen kanssa kuin yö ja päivä temperamentin suhteen - mä osaan olla sellaista oikein rikinkatkuista tulta ja tappuraa, kun mies taas sanalla sanoen löllöttelee elämässä eteenpäin eikä ota kuumaa melkein mistään. Ärsyynnytään kyllä toisiimme aina silloin tällöin, mutta myös meillä rauhallinen keskustelu on aina lopuksi se, jolla se ilma oikeasti puhdistuu. Helpompi ilmaista itseään, kun ei oo kiukunsekainen sekasotku.
    On hyvin tyypillistä, että mä ärsyyntyneenä möläytän jotain ja kuvainnollisesti kaivan verta nenästäni, mutta riitelyä suorastaan inhoava mies osaa tyynen rauhallisena sanoa sen viimeisen sanan tai tavallaan kyseenalaistaa sen mun kiukunpuuskan, eikä mulle yksinkertaisesti jää mitään syytä äristä vastaan. Tavallaan tyyppi heittää mulle jauhot suuhun :-D Ensimmäinen "kunnon" riita koettiin tokan vuoden aikana, mutta mä olinkin silloin 17... Hormoonit hyrräs ja kaikki otti päähän. Mutta toisen kerran riideltiinkin sit vasta kolme vuotta myöhemmin viime kesänä. Saa nähdä millaisia hermoraunioita meistä syntyy häiden järjestämisen aikana...

    Tuleva lankomies totes muutama viikko takaperin aika hyvin, kun oltiin porukalla laivalla ja mä sit vähän ärsyynnyin mieheen: "Ootte kyllä ihan hassuja. Ensin Jennalla on ihan hirvee raivo päällä ja varttia myöhemmin ootte täällä kahestaan kikattamassa jollekkin." :-D Ja niin se vähän taitaa mennä, oli harmistuskärhämän aihe mikä tahansa. Paras päätös koskaan on ollut se, ettei mennä vihasina nukkumaan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvailet teidän parisuhdetta ihanan elävästi, pystyn oikein näkemään nuo tilanteet jota kuvasit! :D Onhan se vähän turhauttavaa, jos kyseenalaisestaan parisuhteen aitous sen takia, ettei siinä riidellä. En tiedä onko se sitten niin, että ne jotka tarvitsee riitelyä kokee, etteivät he itse voisi olla hyvässä parisuhteessa riitelemättä? Tää on nyt tälläistä keittiöpsykologiaa, mutta aika usein se mun mielestä menee niin, että halutaan yleistää omia mielipiteitä.

      Poista
  6. Ehkä kysymys onkin ennemmin siitä että miten niistä ristiriitatilanteista selvitään ja miten pahaa oloa puretaan sen sijaan että riidelläänkö vaiko eikö? Tärkeintähän on nimenomaan että noita tunteita käsitellään. Käsittelyä voi olla se riitely tai sitten ihan asiallisesti asioista keskusteleminen. Se tapa, mikä parisuhteessa vallitsee, riippuu parisuhteiden osapuolien luonteenpiirteistä. Mutta suhde ei toimi jos noita tilanteita ei käsittele mitenkään. Meillä minä olen temperamenttinen ja näytän kyllä kaikki tunteeni hyvinkin voimakkaasti. Toinen osapuoli taas on rauhallinen ja sen vuoksi meillä ei varsinaisia huuto- ja loukkauskeskusteluja synnykään. Mutta minusta on ihanaa, että minun ei tarvitse pelätä sitä, että saanko näyttää tuntemukseni ja tuleeko tästä pahakin riita koska molemmat tiedämme, että meidän suhde toimii paremmin kun minä saan tarvittaessa raivota - pyydän kuitenkin myöhemmin anteeksi jos sanon jotain mitä en tarkoita. Me kyllä myös voidaan keskustella ristiriitatilanteissa, joten miehenkin näkökulma pääsee esille ;) Mutta koko kommenttini pointti olikin, että selvitetään ne eripuratilanteet millä tavalla tahansa, tärkeintä on että ne jollakin tavalla selvitetään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anniina että kommentoit! Oon sun kanssasi ihan samaa mieltä siitä kun sanot, että tärkeintä on se, että asiat käsitellään jollain lailla. Pystyn ihan täysin ymmärtämään, että tunteita joskus pitää saada näyttää voimakkaasti ja silloin se pitää tietenkin tehdä. Kiva juttu että miehesikin ilmaisee mielipiteensä! :)

      Poista

Otan ilolla vastaan kommentteja kaikilta! :)